Syksy Räsäsen puhe Suomen palestiinalaisten yhdistyksen mielenosoituksessa

Sumudin varapuheenjohtaja Syksy Räsänen piti seuraavan puheen Suomen palestiinalaisten yhdistyksen mielenosoituksessa 18.4.2026.

Kuva: Emma Grönqvist

Eilen oli palestiinalaisten vankien muistopäivä. Israelin vankiloissa on ainakin noin 9 600 poliittista vankia. Vuosikymmeniä heitä on pidetty epäinhimillisissä olosuhteissa ja kidutettu.

Nyt Israelin parlamentti on hyväksynyt uuden lain kuolemantuomioista. Nimellisesti kuolemantuomio voidaan langetttaa henkilölle joka tappaa toisen tarkoituksenaan vastustaa Israelin valtion olemassaoloa. Käytännössä kuolemantuomioita antavat Israelin sotilastuomioistuimet miehitetyillä alueilla miehityksen alla oleville palestiinalaisille, ilman oikeudenmukaisia oikeudenkäyntejä. Tuomiot pannaan toimeen hirttämällä, ilman valitusoikeutta.

YK:n asiantuntijat ja Amnesty ovat todenneet, että tämä laki on kansainvälisen oikeuden vastainen. Sitä on arvosteltu laajalti kansainvälisesti. Tämä laki onkin hyvin paljastava, se näyttää Israelin sellaisena kuin se on.

Kun laki maaliskuun 30. päivä hyväksyttiin Israelin parlamentissa, istunnon puheenjohtaja itki ilon kyyneliä ja lakia ajanut kansanedustaja Itamar Ben-Gvir kaatoi riemuiten kaikille samppanjaa. Palestiinalaisten hirttäminen on näille Israelin johtajille suuri ilon aihe.

Tammikuussa 2025 journalisti Gideon Levy -yksi harvoja ääniä kansanmurhaa vastaan Israelissa- kirjoitti, että huomattavaa ei ole vain se, miten laajaa on Israelin armeijan julmuus Gazassa. On merkittävää miten julmuudesta on tehty Israelin koko yhteiskunnan läpäisevä arvo, upea mahdollisuus, ihme. Julmuudesta on tullut ylpeyden aihe, tavoiteltu ihanne, asia jolla kehua.

Itamar Ben-Gvir onkin jo aiemmin kehunut palestiinalaisten vankien kidutuksella. Israelin vankiloihin on kutsuttu kansalaisia katsomaan ja kuvaamaan palestiinalaisten vankien nöyryyttämistä ja kidutusta viihteeksi, ja sitä on näytetty ihailevalle kansalle televisiossa. Juuri viime kuussa palestiinalaisen vangin Sde Teimanin vankilassa joukkoraiskanneet israelilaiset sotilaat saivat kaiken anteeksi. Oikeusministeri on kutsunut joukkoraiskausta ”pyhäksi työksi”, pääministeri Benjamin Netanjahu nimitti raiskaajia ”sankarillisiksi”, ja heistä on tullut kansansankareita.

Kuolemantuomiolaki on osa tätä kansanmurhasta juopuneen yhteiskunnan rappiotilaa, yhteiskunnan joka iloitsee kidutuksesta ja hirttämisestä, jossa kehutaan raiskauksilla ja murhilla.

Mutta vaikka Itamar Ben-Gvir on fasisti, Israel ei ole fasismiin luisuva demokratia. Israel on ollut apartheid-valtio alusta asti. Palestiinalaiset ovat aina tienneet, että Israel vangitsee, tappaa, kiduttaa ja raiskaa heitä.

Israelin rotuylemmyyden ideologia on lopulta vienyt sen suorittamaan kansanmurhaa. Nyt sen aikana apartheidin julmuus on kärjistynyt, mutta samalla sen todellisuus tullut näkyväksi muillekin, jopa joillekin eurooppalaisten valtavirtatiedotusvälineiden toimittajille.

Jotkut vielä Suomessa ja muualla Euroopassa haikailevat menneiden aikojen demokraattisen Israelin perään, mutta sellaista ei ole koskaan ollut olemassa.

Kysymys on nyt siitä, koska hylätään loputkin kuvitelmat ja kohdellaan Israelia kuten kuuluu: lopetetaan asekauppa, asetetaan kattavat boikotit ja pakotteet, hyllytetään Israel YK:sta kuten Etelä-Afrikalle tehtiin, ja tuodaan sotarikolliset oikeuteen. Nämä ovat vain muutama esimerkki niistä todellisista painostustoimista joita tarvitaan niin kauan kunnes Israel noudattaa kansainvälistä oikeutta, vapauttaa poliittiset vangit, lopettaa miehityksen, purkaa apartheidin ja aloittaa dekolonisaation, jossa korjataan yli vuosisadan kestäneen kolonialistisen väkivallan aiheuttamat vahingot.