Aktivistit esittivät Nokian yhtiökokouksessa kysymyksiä yhtiön Israelin liiketoiminnasta

Yhtiökokouksessa kysymyksiä esittäneet aktivistit ovat Nokian osakkeenomistajia. Kuva: Oikeutta ei aseita

Torstaina 9. huhtikuuta joukko aktivisteja osallistui Nokian vuosittaiseen yhtiökokoukseen. Aktivistit esittivät yhtiön hallitukselle joukon kysymyksiä muun muassa yhtiön ihmisoikeusvastuusta ja toiminnasta laittomasti miehitetyillä palestiinalaisalueilla. He vaativat Nokialta avoimuutta yhtiön Israel-liiketoimista. Yhtiökokouksessa aktivistien kysymyksiin suostui vastaamaan vain yhtiön ihmisoikeusjohtaja.

Osa aktivisteista esitti suoraan yhtiön johdolle kysymyksiä Nokian roolista Israelin televiestintäinfrastruktuurin rakentajana ja ylläpitäjänä. Aktivistien mukaan Nokia on vuosikymmenten aikana saavuttanut keskeisen aseman Israelin televiestintäsektorilla. 

Nokian myyntijohtaja on todennut Haaretz-lehdelle vuonna 2024, että ”merkittävä osa Israelin tietoliikenteestä kulkee Nokian laitteiden kautta”. Monet yhtiön asiakkaat toimivat Israelin siirtokunnissa ja tukevat YK:n mukaan niiden olemassaoloa. Nokia on myös ollut sponsorina Israelin armeijan IT for IDF -konferensseissa vuosina 2024 ja 2025.

”Nokia rakentaa ja ylläpitää infrastruktuuria, jota käyttävät niin Israelin siviiliyhteiskunta

kuin armeija ja turvallisuusviranomaiset. Nokia ei voi samaan aikaan väittää noudattavansa YK:n yritys- ja ihmisoikeusperiaatteita ja toimia alueen keskeisenä teleoperaattorina, kun kansainvälinen tuomioistuin on Todennut, että Israelin läsnäolon miehitetyillä alueilla olevan kansainvälisen oikeuden vastaista,” aktivisti Pilvi Takala.

Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) antoi heinäkuussa 2024 neuvoa-antavan lausunnon, jonka

mukaan Israelin läsnäolo miehitetyillä palestiinalaisalueilla on kansainvälisen oikeuden

vastaista. YK:n erityisraportoija Francesca Albanesen heinäkuussa 2025 julkaistussa raportissa todetaan, että jo pelkän huolellisuusvelvoitteen noudattaminen olisi edellyttänyt yritysten vetäytymistä miehitettyihin alueisiin kytkeytyvästä liiketoiminnasta.

Nokia on julkisesti sitoutunut YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin (UNGP) sekä laatinut oman ihmisoikeuspolitiikkansa. Aktivistien mukaan yhtiö ei kuitenkaan viesti Israelin-toiminnoistaan avoimesti, eikä niihin liittyvää tietoa löydy käytännössä yhtiön omista raporteista.

”Nokian osakkeenomistajilla on oikeus saada tietää, miten heidän yhtiönsä toiminnot suhteutuvat YK:n ihmisoikeusperiaatteisiin ja Kansainvälisen tuomioistuimen päätöksiin. Nokia ei voi piiloutua hiljaisuuden taakse,” sanoo Takala.

Yhtiökokouksessa aktivistien kysymyksiin vastasi vain ihmisoikeusjohtaja

Nokian ihmisoikeusjohtaja Fiona Cura-Pitre vastasi kaikkiin kuuteen aktivistien esittämään kysymykseen, vaikka osaan niistä selkeästi vastaus olisi kuulunut tulla yhtiön muilta johtoryhmän jäseniltä. 

Cura-Pitre vastasi kysymyksiin toistuvasti samalla viestillä: kaikki myynti käy läpi ihmisoikeuksien due diligence -prosessin YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti, ja lähestymistapa on riskiperusteinen ja tapauskohtainen. Cura-Pitre korosti yhtiön toimittavan televiestintäteknologiaa sekä israelilaisille että palestiinalaisille asiakkaille ja noudattavansa kaikkia voimassa olevia lakeja ja vientivalvontasäännöksiä. Aktivistien esittämiin konkreettisiin huoliin – kuten yhtiön asiakkaiden toimintaan miehitetyillä alueilla tai liiketoimien mahdolliseen mainehaittaan Nokialle – ei vastattu lainkaan, vaan vastaukset palasivat toistuvasti yleiselle prosessitasolle.

Tallenteet kysymyksistä ja vastauksista löytyvät täältä: https://drive.google.com/drive/folders/1b74WLwlWdpJm-dvkTNGdqKJY85xxuPgZ

Sumud-verkostossa laadittu raportti, jossa käydään läpi Nokian kytkökset Israelin televiestintäinfrastruktuuriin, Israelin armeijaan ja miehitetyille palestiinalaisalueille on luettavissa täällä: https://sumud.fi/nokia


Lisätietoja ja haastattelupyynnöt

Jenna Jauhiainen

Tiedottaja

+358 40 836 1188

[email protected]