Suomella ei ole sotarikollisilta mitään opittavaa

Kuva: Hannu Häkkinen

Puolustusvoimat osallistui hiljattain ainoana Pohjoismaana Israelin armeijan järjestämään seminaariin, jossa “jaettiin oppeja” yli kaksi vuotta kestäneestä kansanmurhasta.

Seminaarin aiheena oli Two Years of Combat Experience in Five Days. Sen verkkosivun mukaan yli 100 korkean tason sotilasjohtajaa 19 maasta kokoontui yhteen “saadakseen reaaliaikaisen demonstraation IDF:n toiminnasta viimeisten kahden vuoden aikana” ja “nähdäkseen, miten oppeja voi välittää konkreettisemmin ja tehokkaammin kuin pelkissä teksteissä tai kuvissa”.

Olemme Sumudin Oikeutta ei aseita -kampanjassa järkyttyneitä Puolustusvoimien päätöksestä osallistua tähän äärimmäisen kyyniseen tapahtumaan. Paikalla ollut everstiluutnantti Markus Wahlstein sanoi, että seminaarissa käsiteltiin Gazan siviiliuhreja “ammatillisesta, ei moraalisesta näkökulmasta”. Hänen mukaansa Israel oli tilaisuudessa myös korostanut kunnioittavansa sodan sääntöjä. Ammattiupseerina Wahlsteinin on kuitenkin oltava tietoinen tämän väitteen räikeästä valheellisuudesta.

Osallistumisen kehystäminen moraalisen sijaan tekniseksi kysymykseksi ei ole vain syvästi huolestuttavaa – se myös mitätöi palestiinalaisten ihmisarvon ja osoittaa, kuinka kuinka vähän Suomen hallitus kunnioittaa kansainvälistä oikeutta. Läntinen maailma ei ole vaatinut Israelia kansanmurhasta oikeudelliseen vastuuseen, ja tällaiset päätökset paljastavat, että Suomi on valmis myötäilemään näitä vääristyneitä asenteita.

Suomalaiset ovat selkeästi vaatineet, ettei kansanmurhaa toteuttavan valtion kanssa tule olla normaaliin tapaan tekemisessä. Vaatimusta tukevat myös YK:n, HRW:n, Amnestyn, israelilaisten ihmisoikeusjärjestöjen, palestiinalaisjärjestöjen sekä ICJ:n ja ICC:n lausunnot.

Suomen hallituksella ei kuitenkaan näytä olevan mitään tarvetta asettaa rajoja sille, mihin verorahojamme käytetään. Mitä ilmeisimmin suomalaisen kansalaisyhteiskunnan enemmistön näkemykset, tuhansien mielenosoittajien äänet, ja Laki Särmään – kansalaisaloitteen yli 56 000 allekirjoitusta voidaan myös vaivatta sivuuttaa.

Me vaadimme konkreettisia tekoja näennäisten eleiden sijaan, kaikilla hallinnon tasoilla. Voimme pitää kiinni itsenäisyydestämme ja suvereniteetistamme vain sitoutumalla kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään – se on pienen valtion turvallisuuden kulmakivi. Meillä on myös velvollisuus puolustaa kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja ihmisoikeuksia, vaikka niitä rikotaankin Gazassa päivästä toiseen. Miehitystä ylläpitävän, kansanmurhaa suorittavan,  apartheid-valtion kanssa ei voi olla tavanomaisia suhteita, ja kaikkein vähiten niitä voi olla sen armeijan kanssa, joka julmuudet panee toimeen.

On loukkaus eettisiä arvojamme vastaan osallistua tällaisen seminaarin kaltaiseen groteskiin näytelmään. Suomalaiset vaativat, että asetamme kaikissassa valinnoissamme etusijalle oikeudenmukaisuuden ja inhimillisyyden.

Oikeutta, ei aseita. Ei osallisuutta. Ei hiljaisuutta.